Niiki & Alvari 3 out now!

Nyt se on viimein saatavilla! Nimittäin siskoni Tiinan kirjoittama ja minun kuvittama kolmas osa lastenkirjasarjaamme Niiki ja Alvari; Lennokas keikahdus!

 

”Lennä, lennä korkeammalle!” kiljahtaa Alvari ilmaan kohoavalle leijalleen. Seuraavassa hetkessä

maailma heittää kuperkeikkaa ja vie hänet mukanaan. Rujona ja kuhmuisena, keho ja mieli maassa

Alvari huomaa, että kantavaan liitoon noustaan vähitellen. Askel kerrallaan.

Kirja on kertomus fyysisestä kivusta ja siitä aiheutuvien pelkojen voittamisesta lapsen näkökulmasta havainnoiden. Tarina kuvaa toipumisen ja selviytymisen kehollisia ja tunnetiloihin liittyviä prosesseja. Kirjan teema pohjautuu Annariikan lapsuusvuosina läpikäymiin leikkauksiin, joilla korjattiin hänen jalkojensa virheasentoja. 

 

Jokainen lapsi kokee pieniä tai isompia haavereita. Niiden myötä lapsi joutuu kohtaamaan paitsi kivun, pelon ja yksinäisyyden tunteita, niin myös tutustumaan omiin voimavaroihinsa tavalla, josta hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Toivomme, että tämä kirja voisi toimia lapsen lohtuna, kannustimena ja vertaistukena tällaisissa tilanteissa.

 

"Lennokas keikahdus on opettavainen tarina, joka ymmärtää toisaalta sekä sairastunutta että tämän lähipiiriä. Se on lohduttava ja kannustava kertomus heikkouden ja yksinäisyyden kokemuksista ja niiden sietämisestä – sekä omien pelkojen voittamisesta. -- Kokonaisuus on sarjan aiempien osien tavoin huoliteltu, houkutteleva ja itsensä näköinen."

(Maaria Rousun kirja-arvio Lapin Kirjallisuusseura ry:n Lapillinen -lehdessä nro 36/2014)

Tiina on yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskentelee tutkijana Lapin yliopistossa. Parhaillaan hän valmistelee oikeussosiologista väitöskirjaansa. 

Kirjaa voi kysellä minulta sähköpostitse, mutta löytyy myös nettikirjakaupoista, joistakin kirjakaupoista sekä tietenkin kirjastoista!

Jackie

Huh, ehdin saada tämän tyypin valmiiksi ennen matkaani Rovaniemelle. Pieni rulla haalean kylmänkeltaista riitti juuri ja juuri tukkaan. Harmi vaan, ettei hieno värisävy tallentunut oikeanlailla kuviin.

 

Barokkia ja pastellin sävyjä

Marie sai innoituksen ja nimensä Sofia Coppolan Marie Antoinette -elokuvasta ja sen upean imelästä värimaailmasta. Ja vaihteeksi halusin jättää mustan käytön minimiin...Noh,kauan sitä kestikin sillä seuraava tyyppi onkin mustavalkoinen.

 

Suzy Stripe

Raitaa, 70-lukua, ehkä hiukkasen Twiggyä ja Janelle Monáeta. Näiden sekoituksesta syntyi tämä tyyppi.

 

 

Nukketehtailua vol.2

Pienen tauon jälkeen sain taas nukketehtailun päräytettyä käyntiin. Uusia ideoita ehtikin mukavasti kertyä ja luvassa onkin astetta räväkämpää tyyppiä tulossa. Karkkiväreistä lähdin liikeelle, nimi pitäisi vielä vaan keksiä. Lady marmalade?

Kudottu kirjaintyynynpäällinen

Jo jonkin aikaa suunnitteillani on ollut kutoa yksivärinen kirjaintyynynpäällinen, jonka pinnalle kirjain muodostuu kohokuviona. Helpoin vaihtoehto oli leikitellä oikealla ja nurjalla silmukalla, joten haasteeksi jäi vain suunnitella kirjaimen muoto ja koko. Muutaman rivin ehdin neuloa ennen kuin äiti (sijaiskutoja) otti käsikipuni takia ohjat. Superkutojana valmista oli jo muutamassa päivässä. Kirjaimiksi luonnollisesti valikoitui M ja Q, miehen ja minun sukunimen mukaan. Q kaipaa vielä hiomista, joten se on vielä työn alla. 

Onneksi käsikipuni on sen verran helpottunut, että olen pystynyt jo jonkin verran uutta nukkea virkkaamaan. Tästä tapauksesta tuleekin aikaisempia hurjempi...   

Nautiskelijan sunnuntai

Nappia naamaan ja aamupäivän migreeni helpottui. Pään parannuttua oli aivan pakko saada pitkästä aikaa tehdä tuoretta pullaa! Pullataikinan noustessa, luonnostelin virkattavaa kettutyynyä, johon olen jo hankkinut langatkin. Ja illalla päivän paras herkku: 5. tuotantokausi Mad Meniä. Joka kerta pitää vain käydä kultsin kanssa se sama taistelu, eli kuinka monta jaksoa voi katsoa putkeen. Minusta monta ja toisen mielestä herkkua pitää riittää pidemmäksikin aikaa. Pyh, sanon minä. Ei karkkiakaan voi säästää.

Nauttikaa ihmiset rentouttavasta sunnuntaista, ja auringosta!

Askarteluapaskartelua

Ennen pikkuneidin kotiinlähtöä ehdittiin askarrella pahvilaatikkoon Little Pet Shopeille talo, jonka neiti itse tapetoi ja koristeli. Tämä tätsy penkoi kaikki laatikot ja kaapit löytääkseen taloon tarvittavia huonekaluja ja muuta rekvisiittaa. Vanhasta rihkamakorvakorusta syntyi kattolamppu ja kangaspaloista verhot ja peitto. Nyt tuli tarpeeseen myös talteenottamani pakkausmateriaalit (solumuovit), joista sai kangastilkuilla päällystämällä sohvan ja sängyn. 

Tiimarin loppuunmyynnistä löysin hyvällä alennuksella cernit-massaa. Aikaisemmin en ollut sitä kokeillut, joten mielenkiinnosta ostin muutaman pakkauksen. Emppu oli muovailusta haltioissaan, täti taas turhautunut ja tuskissaan. Sen työstäminen oli yllättävänkin vaikeaa!

Maalauksesta mekoksi

Syksyllä teetin vuosi sitten maalaamastani taulusta digiprintattua kangasta. Lopputulos oli jokseenkin pettymys, sillä värit olivat reippaasti haaleammat alkuperäiseen verrattuna ja kuvan tarkkuuskin oli niin ja näin. Mutta kyseessä olikin proto, joten tiedänpä miten jatkossa teen toisin. Kankaalle löytyi lopulta kuitenkin käyttöä, kun äitini ompeli siskontytölleni oikein mainion mekon. Kangas on melko koppuraa, joten mallista tehtiin todella pelistetty, reiluhko ja hieman kulmikas, jotta printti pääsee oikeuksiin. Mekon pituus määräytyi kuvakerran koosta.

Kuvattava sai tuntuvan palkkion; pari suklaamunaa ja uuden Little Pet Shopin. Ompelija sai hyvän mielen. 

ISO kiitos äidille ja suloiselle mallilleni Empulle loistavasta heittäytymisestä!

Kuppi kahvia, kakku ja ystävä

Ystävänpäivävierasta odotellessa...

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Virkattu norsu

Aah, käsi antoi myöten ja sain viimeisteltyä jouluna aloittamani ronsun. Ohje syntyi pehmoa tehdessä ja reippaana jaksoin jopa pari kierrosta kirjottaa ylös. Nyt vielä jännään, mitä pehmon tilaaja on tästä mieltä..